maanantai 27. huhtikuuta 2009

tanssi- ja ohjelmatavoitteita

Allianssin yhdenvertaisuussuunnittelmakoulutuksessa kerrottiin eilen muun muassa Invalidiliiton uusista toimitiloista, kaikille sopivasta liikunnasta ja Vantaan kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmasta.

Invalidiliiton uudet toimitilat ovat suuret ja esteettömät, mutta vähän kolkot. Olin esittelijän kanssa samaa mieltä muun muassa siitä, että esteettömyys ei tule kalliimmaksi kuin muut ratkaisut ja että oikeastaan siinä on kysymys poliittisesta tahdosta enemmän kuin mistään. Toisaalta olin suuresti eri mieltä väitteestä, että TTY:n arkkitehtikoulutuksessa pidettäisiin esteettömyysasioita riittävästi esillä. Siellä järjestetään joka toinen vuosi päivän vapaaehtoinen seminaari esteettömyydestä. Samaan aikaan Ruotsissa esteettömyys on koko tutkinnon läpileikkaava teema. Päivän opetus ei ole edes yhtä opintopistettä.

SLU:n esitteet ja ajatukset kaikille sopivasta liikunnasta olivat inspiroivia. Silti tunsin ahdistusta, joka oli sekoitus syyllisyyttä liikunnan laiminlyömisestä viime aikoina ja kurjia muistoja lapsuuden liikuntakokemuksista. Lopulta ajattelin innoissani sunnuntaista keskustelua Sarin kanssa. Meidän mielestämme tarvitaan uusi, ammattimainen tanssiteatteriesitys, jossa on sekä vammaisia että ei-vammaisia. Olotila on kyllä hyvä, mutta sitä on veivattu jo vähän liian kauan. Ei yksi esitys voi elää ikuisesti, olla ainoa. Taiteessa pitää syntyä uutta. Sellaisen liikunnan harrastaminen ei ahdista, korkeintaan vähän stressaa. Ennen kaikkea tulen siitä hirveän onnelliseksi. Enää on löydettävä koreografi ja rahat. En yhtään tiedä, kumpi on vaikeampaa.

Vantaalla on hieno yhdenvertaisuussuunnitelma. Siinä on kolme osaa: tasa-arvosuunnitelma henkilöstölle, yhdenvertaisuussuunnitelma palveluihin ja kaikkien käyttöön hieno työkirja yhdenvertaisuudesta. Aihetta on käsitelty laajasti kaikilla kaupungin toimialoilla. Olen jo kauan halunnut jotain tällaista Tampereellekin, ja nyt vielä enemmän, kun tiedän, että Vantaa on tehnyt hyvää työtä, jota voisi siekailematta käyttää pohjana. Haluaisin kuitenkin pystyä parempaan kuin Vantaa siinä mielessä, että tamperelaiset voisivat aidosti osallistua yhdenvertaisuussuunnitelman tekemiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Tärkeää olisi, että kaikki saisivat tietää, että Tampere on sitoutunut yhdenvertaisuuden periaatteisiin ja että se tarkoittaa merkittäviä asioita jokaisen tamperelaisen elämässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti