Naapurini ja demareiden eduskuntavaaliehdokas Petri Karisma esitti tänään yleisönosastokirjoituksessaan Hesarissa, että ammattikoulussa on liikaa akateemisia aineita. Itse kutsuisin niitä yleissivistäviksi. Hänen mielestään näitä aineita pitäisi opettaa vain niille, jotka haluavat niitä lukea.
Tällaisia esityksiä kuulee aina silloin. Ajatellaan, että kirjasivistys on aivan turhaa jollekin kansanosalle. Mutta eivät ne yleissivistävät aineet ole opetussuunnitelmassa lainkaan huvin tai päättäjien sadistisen mielenlaadun vuoksi. Ammattikoulu on osa koulutusjärjestelmää, jonka tehtävänä on antaa opiskelijoille valmiuksia ammatin lisäksi kansalaisuuteen. Näin torjutaan syrjäytymistä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa eläminen edellyttää tiettyjä tietoja ja taitoja. Esimerkiksi Karisman mainitsema äidinkieli on tarpeen itsensä ilmaisemisessa ja toisten ymmärtämisessä. Se on joka työpaikassa tärkeää, oli oma työnkuva sitten kuinka käytännöllinen tahansa. Sellaista, jolla on vähemmän tietoa, voidaan huijata helpommin työehdoissa.
Ongelma lienee enemmänkin siinä, miten näitä aineita opetetaan. Uskon Karismaa siinä, että opettajan luennointi kyllästyttää monia nuoria, eikä johda kovin hyviin oppimistuloksiin. Samat asiat voi kuitenkin opettaa monella eri tavalla. Valinnanvaraa voisi olla siinä, millä tavalla opiskelee. Tämä systeemi ja sen kehittäminen vaatisi jonkin verran nykyistä enemmän rahallisia resursseja, mutta silti se olisi varsin halpaa syrjäytymisen ehkäisyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti