Ei minun nimissäni

Yhä useammin olen viime aikoina kuullut sanottavan, että maahanmuuttajat vievät vammaisten palveluihin tarkoitetut rahat. Ja että on väärin puhua homojen oikeuksista, vaikka vammaisten asiat ovat vielä huonommin. Ja niin edelleen.

Vammaisena ihmisenä tämä heikommassa asemassa olevien ihmisten usuttaminen toisiaan vastaan suututtaa minua. Haluan irtisanoutua siitä. Minun nimissäni ei leikata yhdestäkään maahanmuuttajien kielikurssista, pakolaisen turvapaikasta, vanhuksen vessakäynnistä, lapsen päivähoitopaikasta tai mistään muustakaan välttämättömästä. Minun nimissäni ei jätetä osoittamatta tukea sellaiselle ryhmälle, jota sorretaan. 

Sillä tiedän, että yhden vähemmistön vihaaminen johtaa toisen vähemmistön vihaamiseen. Ja kolmannen, nejännen ja niin edelleen. Sen tietää, jos on vähänkään perehtynyt esimerkiksi Neuvostoliiton tai natsi-Saksan historiaan. Tämä näkyy jo nyt meillä Suomessa. Samalla kun kauhistellaan maahanmuuttajien uudennäköisiä lastenvaunuja, vammaisia kadehditaan taksimatkoista ja piioista. Näiden mihinkään tosiasioihin perustumattomien, mutta epidemian lailla leviävien mielikuvien perusteella tehdään päätöksiä. 

Maahanmuuttajat esitetään uhkana suomalaiselle kulttuurille, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt moraalille ja vammaiset taloudelle. Samaan aikaan kun maahanmuuttajat halutaan pitää pois suomalaisten marjametsistä ja työpaikoista, vammaiset halutaan eristää omiin erityisiin asuntoihinsa ja kouluihinsa, koska sillä tavalla muka saadaan ei-vammaisille halvempaa asumista ja laadukkaampaa opetusta. 

En halua antaa yhtään enempää valtaa niille, jotka leikkaavat heikoimmilta. Sillä se on heidän valintansa, ei mikään välttämättömyys. He voisivat toimia toisin, täyttää velvollisuutensa huolehtia heikommista ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Yllyttämällä meidät muut toisiamme vastaan he yrittävät viedä valtamme. Sillä yksi ihminen ei paljoon pysty, mutta yhdessä voi tehdä paljon. 

Ja mitä tulee mielenosoitusten ja muiden tapahtumien järjestämiseen: niitä voi järjestää kuka tahansa. Yksi ihminen voi osallistua niin moneen kuin haluaa ja ehtii. Pride-kulkuetta tai Meillä on unelma -mielenosoitusta kadehtivia suosittelen ottamaan oppia mahtavasta organisoinnista ja tunnelmasta ja tekemään perässä.